Kiukaan valintaan kannattaa uhrata aikaa

Rakentajan ja remontoijan on hyvä miettiä, kuinka usein ja millä tavalla perhe kylpee ja minkälaisissa löylyissä saunominen tuntuu parhaalta. Kiuashankinta on pitkäaikainen sijoitus omaan hyvinvointiin.

Suomalaisissa omakotitaloissa ja loma- asunnoissa on lähes poikkeuksetta sauna, ja uusissa kerrostaloissakin rakennetaan taloyhtiökohtaisen saunan sijaan yhä useammin kaikkiin asuntoihin oma sauna.

Ennen kiukaan hankintaa kannattaa tutustua huolellisesti tarjolla oleviin, varsin runsaslukuisiin vaihtoehtoihin. Samalla on hyvä miettiä, kuinka usein ja millä tavalla perhe haluaa kylpeä ja minkälaisissa löylyissä saunominen tuntuu parhaalta. Kiuashankinta on pitkäaikainen sijoitus omaan hyvinvointiin.

Sähkösyöppö sauna kannattaa lämmittää harkiten

Tehonkulutukseltaan sähkökiuas on kodin ylivoimaisesti suurin sähkölaite.

– Saunomistavat näkyvät suoraan sähkölaskussa, sillä lämmityskertojen lisäksi saunomisen kesto ja lämpötila vaikuttavat energiankulutukseen, toteaa Motivan energia-asiantuntija Päivi Suur-Uski.

Energiataloudellisin löylyttelylämpötila on 70–80 astetta. Lämpötilan nostaminen 100 asteeseen kasvattaa sähkön kulutusta 20–30 prosenttia.

Myös ilmanvaihto vaikuttaa energiankutukseen. Hyvin toteutettuna se ylläpitää tasaista lämpötilaa, jolloin kiukaan termostaattia voidaan säätää pienemmälle saunomiskokemuksen kärsimättä.

– Saunan katossa oleva poistoilmaluukku kannattaa pitää kiinni lämmittämisen aikana, jotta lämmin ilma pysyy sisällä. Luukkua avataan vasta, kun tarvitaan ilmanvaihtoa saunomisen alettua.

Sähkökiukaan osat ovat runko ja vaippa, lämmitysvastukset, kivitila ja kivet sekä kytkentäkotelo. Lämmitysvastukset sijaitsevat joko kivien välissä tai ympärillä. Kivitilan yleisin materiaali on ruostumaton teräs.

Kiukaan toimintaa hallitsevat ohjauskeskus, ajastin, termostaatti ja lämpötilanrajoitin. Termostaatti katkaisee sähkövirran, kun kiukaan lämpötila on saavuttanut säädetyn arvon, jotta kiuas ei kuumene liikaa. Perinteisen sähkökiukaan kivitilassa on 20–30 kiloa kiviä, jotka lämpiävät kivitilassa olevien lämmitysvastusten avulla.

Suuritehoista sähkökiuasta ei kannata pitää päällä turhan takia.

– Sauna kannattaa lämmittää yhdellä kertaa koko perheelle tai seurueelle, ja löylyihin on mentävä heti, kun kiuas on kuuma ja ilma lämmennyt. Kiuas pitää muistaa myös sammuttaa, vaikka siinä olisi ajastin, jotta käyttöaika jää lyhemmäksi.

Perinteisen sähkösaunan saunomiskerran hinnaksi Suur-Uski laskeskelee noin puolitoista euroa. Keskimäärin kolme kertaa viikossa saunova maksaa harrastuksestaan vuoden mittaan runsaat kaksisataa euroa.

Sadan kilon kivimäärä varaa lämpöä

Varaavat kiukaat on tarkoitettu useita kertoja viikossa kylpeville perheille ja saunaporukoille. Kiukaissa lämpö varataan ennen saunomista noin sadan kilon kivimäärään. Kiukaan sisällä on sekä varsinainen kiuasvastus että erillinen muhimisvastus, joka pitää kivet jatkuvasti lämpiminä.

Ennen saunomista avataan kiukaan kansi ja ilmanvirtausluukku. Tarvittaessa kiuas voidaan kytkeä lyhyeksi ajaksi täydelle teholle ennen saunomista. Varaava kiuas on lämpöeristetty ja siinä on tiivis kansi.

– Varaavien kiukaiden sähkönkulutus on yli kaksinkertainen verrattuna useimpiin kertalämmitteisiin kiukaisiin. Uusien varaavien kiukaiden valmiustilan aikainen kulutus on pienentynyt, mutta ahkera käyttö nostaa kulutuksen usein korkeaksi, Suur-Uski sanoo.

Energiataloudellisesti aina käyttövalmiit kiuasmallit ovat järkeviä vain, mikäli kyseessä on viitisen kertaa viikossa saunova himosaunoja. Toki kiukaan muhimistehon tuottamaa lämpöä voidaan hyödyntää märkätilojen lämmityksessä ja kiuas voidaan myös sammuttaa käytön jälkeen.

Uusissa taloissa tarvitaan tuuletusta

Sähkökiukaatkin kehittyvät. Viime vuosina suosioon on noussut kiuasmalli, jossa teräskehikon sisällä on suuri määrä kiviä. Kun perinteisiin sähkökiukaisiin kiviä mahtuu ehkä parikymmentä kiloa, niin katiskamalli nielaisee niitä helposti nelinkertaisen määrän.

Lämpö sitoutuu suureen kivimäärään ja löylyt kestävät pidempään. Kivikasan päältä irtoavat hieman äkäisemmät ja keskiosasta pehmeämmät ja kosteammat löylyt. Löylyttelykokemus on hieman samantapainen kuin varaavilla kiukailla.

Myös vuolukivikiukaiden ideana on tuottaa pitkät, kosteat ja tasaiset löylyt. Markkinoilta löytyy lisäksi muun muassa höyrystäviä kiukaita, joissa peruskiuas on varustettu kosteutta tuottavalla vesisäiliöllä.

Uusissa taloissa poistoilman lämmöntalteenotto lisää saunomisen tuottamaa lämpökuormaa ja tuuletuksen tarvetta, eikä saunomisesta syntyvää lämmitysenergiaa välttämättä pystytä hyödyntämään.

– Nykyaikana saunat tyypillisesti rakennetaan aiempaa isommiksi, mikä lisää energiankulutusta. Lasiseinät ja isot ikkunat saunoissa ovat yleistyneet, mikä tuntuu talon omistajan energialaskussa, Suur-Uski sanoo.

Saunakulttuuri voi hyvin

Mutta mitä kuuluu suomalaiselle saunakulttuurille? Millaisia ovat trendit ja materiaalisuosikit? Kotimaista saunakulttuuria edistävän Suomen saunaseuran toiminnanjohtaja Katariina Styrmankertoo, että ainakin loma- ja vapaa-ajan asunnoissa panostetaan saunan visuaaliseen ilmeeseen ja suuriin maisemaikkunoihin.

– Lauteiden puulajeista lämpömänty on edelleen klassikko, mutta myös haapaa käytetään. Saunaseurassa emme seuraa kiukaiden markkinaosuuksia, mutta ehkä verkkokiukaat ovat kasvattaneet markkinaosuuttaan kaikkein eniten. Ne ovat ulkonäöllisesti puhuttelevia ja iso kivimäärä antaa tavallista tasaisemmat löylyt, kunhan varoo heittämästä vettä metallikehikon päälle, Styrman toteaa.

Ylipäätään saunakulttuuri on voimissaan, mitä kuvaa yleisten saunojen suosio. Niitä rakennetaan lisää ja kävijämäärät kasvavat. Kerrostaloihinki rakennetaan nykyisin kunnon saunaosastoja – ei mitään perinteisiä hikisiä kellarikoppeja. Pitkään saunomisen perinne on kenties elpymässä.

Turvallisuus ennen kaikkea

Saunan ilmanvaihdon toteutus on oma taitolajinsa. Tukesin sähköpaloihin erikoistunut ylitarkastaja Jukka Lepistö painottaa, ettei kiukaan lämpöanturia saa asentaa lähelle tuloilmaventtiiliä.

– Mikäli näin tapahtuu, niin ohjauskeskus saa anturilta väärää tietoa saunan lämpötilasta ja kiuas voi ylikuumentua. Kiukaan päällä tai lähietäisyydellä ei saa olla mitään sellaista, mikä kaatuessaan tai pudotessaan saisi virtakytkimen päälle, Lepistö muistuttaa.

Suomessa tapahtui toissa vuonna noin 130 sähkökiukaasta alkanutta saunapaloa. Sähkösauna on Lepistön mukaan kuitenkin turvallinen, kunhan se toteutetaan rakentamismääräysten mukaan ja kiuas ja anturit asennetaan ohjeiden mukaisesti.

– Kytkennät saa tehdä vain sähköalan ammattilainen, ja näin nykyaikana yleensä tapahtuukin.

Lämmittäjällä on myös velvollisuuksia. Saunahuone on tarkastettava ennen lämmityksen aloittamista. Kotitalouksien sähkösaunapaloissa syynä on usein se, että kuuman kiukaan päällä on vaatteita kuivumassa. Monesti ne putoavat kuumuuden löysäämältä narulta kiukaalle.

– Pyykkiä ei pidä kuivata löylytiloissa lainkaan, ja tässä suhteessa kehitys tuntuu menneen taaksepäin. Kotisaunoissakin on syytä kiinnittää huomiota riskeihin, joita kiukaan pitkäaikainen päällä oleminen voi aiheuttaa. Termostaatin ja kellokytkinten kuntoa sekä kiukaan ja ilmanvaihdon asennuksia on myös syytä seurata, Lepistö ohjeistaa.