[recent_posts num=”1″ meta=”true” thumb=”false” thumb_size=”small-post-thumbnail” category=”juuri-nyt” excerpt_count=”0″]

Lämpöpumppuohjeisto päivitetään

Vuosituhannen vaihteesta on kulunut pitkä aika ja teknisessä mielessä jo ikuisuus. Sen vuoksi alkaakin olla aika päivittää Rakennustiedon lämpöpumppuohjeisto ajan tasalle.

Tähän päivään saakka on lämpöpumpuista ollut kaksi Rakennustiedon vuosina 2001 ja 2002 laatimaa ohjekorttia. Toinen on ollut RT-kortiston ohjekortti ”Maalämmitys” ja toinen LVI-ohjekortti ”Lämpöpumput”. Oikeasti nyt ei enää voidakaan puhua pelkästä päivityksestä, vaan ohjekortit uusitaan ja päivitetään juurta jaksain.

”Ja kun meillä oli aiemmin erikseen RT- ja LVI-ohjekortit, laaditaan nyt yleisohjekortti, joka korvaa vanhat ja jossa käydään läpi kaikki eri lämpöpumpputekniikat. Tämä toimii silloin yhtä lailla vaikka arkkitehtien suuntaan oppaana muun muassa tilavarausten ja sijoittelun huomioimisessa”, LVI-kortiston tuotepäällikkö Marko Pulliainen Rakennustieto Oy:stä kertoo.

Kaksi vanhentunutta ohjekorttia on palvellut pitkään toimialaa, joka on kehittynyt valtavasti viimeisen 15 vuoden kuluessa. Lämpöpumput ovat kuitenkin kovassa huudossa ja selkeä tarve ohjekortistolle kyllä on.

”Kun kerran tiedämme, että kaikki hankkeet eivät suju kivuttomasti, niin siltäkin pohjalta on hyvä saada uudet kortit. Toisaalta esimerkiksi SCOP-lukemat ovat aivan toista luokkaa samoin kuin toimivuus kylmimmissä olosuhteissa kuin aikoinaan.”

Variaatioita on niin pumpputyypistä kuin käyttökohteesta lähtien. Yksi esimerkki ohjekorteista on Pientalon maalämpöpumppu. Myös Pientalon ilma–vesilämpöpumppu on esillä. Mutta miksi työssä edetään näin detaljitasolla?

Pulliainen vastaa, että esimerkiksi tehorajat vaikuttavat ratkaisumalleihin ja mitoitukseen. Esimerkiksi sillä on suuri vaikutus, toimitaanko alle 26 kW:n eli pientalomittakaavassa, vai 26–1000 kW:n eli kiinteistömittakaavassa vai jopa aluelämpöpumppujen parissa teholuokassa yli 1000 kW.

Keväällä valmista

”Ohjekortit valmistuvat kevään kuluessa, mutta sisältösuunnitelma ohjekorteista laadittiin jo marraskuussa 2015. Tällä hetkellä seitsemästä käsikirjoituksesta kuusi on valmiina ja niitä on käsitelty toimikunnissa”, Pulliainen kertoo.

Viimeinenkin ohjekorttien käsikirjoituksista valmistuu alkuvuoden aikana, mutta sitten niitä tarkastellaan vielä kokonaisuutena päällekkäisyyksien poistamiseksi. Valmiiden ohjekorttien lopullinen julkaisu on tarkoitus toteuttaa ensi kesään mennessä, mutta sitä ennen tehdään vielä yksi lausuntokierros.

Jossain välissä on Pulliaisen mukaan ollut puhetta jopa seitsemän kortin sarjasta, joista yksi olisi RT-tuotekortti ja kuusi muuta LVI-ohjekortteja. Jälkimmäiset pitäisivät sisällään pääasiassa mitoitus- ym. tietoa niin urakoitsijan, suunnittelijan kuin asentajankin näkökulmasta.

Korttien lopullinen määrä on kuitenkin vielä auki. Jos esimerkiksi käy niin, että Pientalojen tai Kiinteistöjen poistoilmalämpöpumput -kortit eivät juuri poikkea toisistaan, ne saatetaan yhdistää.

”Paketit ovat pääasiassa 8–16-sivuisia, ja ohjekortisto pyritään tiivistämään puoleen tästä. Arvioisin, että ne ovat aikanaan kahdeksan sivuisia seitsemän kortin ratkaisussa.”

Osaamisessa parantamisen varaa

Ohjekorteissa pyritään välttämään oppikirjamaisuutta. Kirjat on suunnattu ammattilaisille, mutta ne soveltuvat myös opetustarkoituksiin.

”Toimikunnassa on käynyt ilmi, että lämpöpumppuosaamisessa olisi parantamisen varaa. Aina ei tietotaito ole kohdillaan, kun työmaalle mennään”, Pulliainen huomauttaa.

Esimerkiksi lämmitysenergian osuus ja tarve vähenevät kiinteistöissä ja samalla lämpimän käyttöveden rooli energiankulutuksessa kasvaa. Toisaalta radiaattorilämmityskin voidaan toteuttaa nykyään alhaisemmilla lämpötilatasoilla kuin aiemmin.

”Minulle itselleni lämpöpumpputekniikka ei ole tuttua edes opiskeluajoilta. Eivätkä perinteiset LVI-suunnittelijat ole välttämättä olleet tekemisissä aiheen kanssa. Suunnittelijoilla olisikin vielä paljon opittavaa lämpöpumpuista”, Pulliainen huomauttaa.

Tarve lämpöpumput tunteville suunnittelijoille on kasvava. Asiaan pitää olla perehtynyt työn kautta, että osaa lämpöpumpputekniikkaan pohjautuvia järjestelmiä suunnitella. Kokonaisuuden hallinta on monimutkaistunut, ja koordinointia suunnittelijoiden välillä tarvitaan entistä enemmän.

Kiinteistöliitossa ollaan samaan aikaan laatimassa ohjeistusta lämpöpumppuihin liittyen. He laativat ohjeistusta taloyhtiöille lämpöpumppuinvestointeja silmällä pitäen.

”Jossain vaiheessa vuotta katsomme vielä yhdessä ohjeitamme, ettei niissä ainakaan tulisi ristikkäisyyttä. Kiinteistöliiton julkaisussa painottuvat kilpailuttaminen, hankinta ja tilaaminen. Me puolestamme annamme tekniset ohjeet, mutta ehkä näistä muodostuu vielä oma KH-ohjekortti, joka olisi tarkoitettu isännöitsijöiden käyttöön”, Pulliainen toteaa.

Teksti ja kuva Heikki Heikkonen

Lähde: Talotekniikka-lehti