Ei niin pientä ojaa, ettei oma lehmä mahtuisi

Suomalaisen sananlaskun mukaan oman edun tavoittelu on erottamaton osa ihmisluontoa. Valitettavan usein tämä ilmenee taloyhtiöissäkin. Jokaisella asukkaalla ja osakkaalla on luonnollisesti oikeus ajaa omaa etuaan. Hallituksen jäsenenä toimittaessa tämä pitää heti unohtaa. Hallituksen jäsenen tulee kaikessa toiminnassaan ajaa ainoastaan yhtiön etua. Omassa asiassaan ei päätöksentekoon edes saa osallistua.

Räikeintä oman edun ajaminen on, jos osakas hankkiutuu hallitukseen vain maksattaakseen remonttinsa taloyhtiöllä. Osakkaiden tasapuolinen kohtelu on asunto-osakeyhtiölain tärkein periaate ja sen toteutumista tulee koko hallituksen vaalia.

Taloyhtiön edun vastaista oman edun ajamista on esimerkiksi liiallinen pihistely kustannusten säästämiseksi. Pihistely voi ilmetä monella tavalla: laiminlyödään korjauksia, ostetaan palvelut vähimmäissisällöllä, korjataan välttämättömimmät purukumipaikoin, tehdään työtä talkoilla tai omatoimisesti. Kannattaa muistaa, että markan suutari tekee kolmen markan vahingon.

Halvan vastikkeen strategia ei ole taloyhtiön etu, vaikka osakkaat sellaista toivoisivat. Hallituksen tulee esittää todellisiin tarpeisiin pohjaava talousarvio, jonka turvin yhtiön rakennukset saadaan pidettyä kunnossa ja taloyhtiön arvo säilymään. Jos osakkaat yhtiökokouksessa enemmistöpäätöksellä hylkäävät pitkäjänteiseen suunnitteluun perustuvan järkevän talouslinjan, tulee taloyhtiön arvoa laskeva strategia kirjata näkyviin yhteisenä valintana. Tiedostamatta sellaista ei saa päästää tapahtumaan.

Hallitukseen voi tulla valituksi jonkin tietyn asian kannattajien äänillä. Toimiva demokratia on hyvä asia, hallituksessa tulee olla monipuolisesti edustettuna kaikkien osakkaiden näkemykset. Ongelmaksi yhden-asian-hallituksen-jäsen muuttuu, jos hän ei hallitustyöskentelyssä alistu demokraattisesti syntyneisiin enemmistöpäätöksiin, vaan jatkaa sitkeästi oman kannattajakuntansa tavoitteiden hyväksi työskentelemistä. Tällaisesta hallituksen jäsenestä tulee helposti myyrä, joka kaivaa maata muun hallituksen jalkojen alta. Näkemys taloyhtiön edusta voi jokaisella hallituksen jäsenellä henkilökohtaisesti olla erilainen, mutta hallituksessa tehdyn päätöksen jälkeen ei hallituksella voi olla kuin yksi linja. Sitä on kaikkien kunnioitettava.

Sijoittajaosakkaita usein karsastetaan taloyhtiöissä. Aivan suotta. Jos taloyhtiön omistajissa on sijoittajia, tulee heidänkin näkemyksensä ottaa huomioon päätöksenteossa. Sijoittajien ”valtakirjalla” hallitukseen valittu jäsen on yhtälailla ajamassa koko taloyhtiön etua, eikä hänkään saa ajaa yksisilmäisesti oman taustaryhmänsä asiaa.

Oman edun tavoittelua on tavallaan myös hallitus työskentelyn välttely ja vastuunpakoilu. Usein hallitukseen joudutaan yhtiökokouksessa maanittelemaan jäseniä. Vastentahtoinenkin on valintansa jälkeen täysivaltainen jäsen. Jäseneksi suostumisen jälkeen ei parane aina asettaa omia kiireitä hallituksen kokousten edelle.

Joskus hallituksen jäsen nauttii aseman tuomasta vallasta, ja haluaa sen turvin ohjailla naapuruston elämää. Siihen jäsenyys ei anna oikeutta. Yhtiökokous hyväksyy taloyhtiön yhtiöjärjestyksen ja järjestyssäännöt, niiden puitteissa elellään. Sääntöjen noudattamista valvoo isännöitsijä, kyttääjiä ei kukaan kaipaa.

Hyvä isännöitsijä tekee hallituksen jäsenille selväksi heidän roolinsa ja millaista toimintaa se edellyttää. Hyvä puheenjohtaja osaa myös alustaa keskustelut siten, että kaikissa syttyy halu nähdä asiat taloyhtiön kokonaisuuden näkökulmasta. Apuna yhteisen näkemyksen muodostamisessa ovat Asukaskuuntelu-kysely ja Hyvä hallintotapa taloyhtiössä –kirjan yhteinen läpikäynti. Hallitus voisi vaikka perustaa oman kirjallisuuspiirin, jonka tuloksena kirjattaisiin yhteiset näkemykset taloyhtiön strategiaksi.

Kun taloyhtiöllä on vahva tahto toimia pitkäjänteisesti myös tulevien osakkaiden eduksi, saadaan aikaiseksi merkittäviä tuloksia asuntojen arvossa ja viihtyvyydessä.

Onneksi toinen suomalainen sananlasku sanoo

Ei niin pientä ojaa, jottei mieli mereen.

Lähteet:

• Good House Asukaskuuntelu –palvelu
• Hyvä hallintotapa taloyhtiössä, Kiinteistöalan Kustannus Oy

Julkaistu ensimmäisen kerran Kiinteistölehden blogissa

Kirjoittaja: Marja-Leena Sallinen

Lähde: Kiinteistölehti