Itä-Uudenmaan Rakentajan ABC 2020-21 on julkaistu!

Uusi Itä-Uudenmaan Rakentajan ABC on nyt jaossa!   Hae omasi jakelupisteistä, julkaisut löytyvät Rakentajan ABC -telineistä! Tutustu myös verkkolehteen täällä webissä. Löydät lähimmän jakelupisteesi verkkolehden Rauta- ja rakennustarvikeliikkeet ja palvelut -osiosta.… Itä-Uudenmaan Rakentajan ABC 2020-21 on julkaistu!

Helsinkiin rakennetaan vanhanajan kerrostalo, jossa seinät ovat tiiltä ja ilmanvaihto painovoimainen

Arkkitehdit sanovat haluavansa rakentaa mahdollisimman luonnonmukaisen ja terveellisen talon mahdollisimman kestävistä materiaaleista. Mitä jos rakennettaisiin uusi asuinkerrostalo vähän samalla tavalla kuin taloja rakennettiin Helsingissä sata vuotta sitten?

Avarrus Arkkitehdit -toimiston arkkitehdeillä oli ajatus, jota he olivat jo pitkään kehitelleet tykönänsä.

Helsingin kaupunki puolestaan haki Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaansa hankkeita, joiden tavoitteena on lisätä kerrostaloasumisen laatua. Avarruksen arkkitehdit Niilo Ikonen ja Pauli Siponen lähtivät esittelemään kaupungille ehdotustaan.

Mitä jos talon rakenteet eivät olisikaan betonielementeistä tehtyjä vaan tiilestä muurattuja? Ilmanvaihtokaan ei tapahtuisi koneellisesti vaan painovoimaisesti niin kuin ennen vanhaan.

Mitä jos rakennettaisiin uusi kerrostalo, jossa olisi ylipäänsä mahdollisimman vähän tekniikkaa?

Sitten Helsingin kaupunki otti arkkitehtien ehdotuksen mukaan Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaansa.

Suomessa asuntojen ilmanvaihto muuttui koneelliseksi 1970-luvulla. Pauli Siponen huomauttaa, että aina siihen asti rakennusten painovoimainen ilmanvaihto itse asiassa kehittyi koko ajan. Koneellisesta ilmanvaihdosta tuli kuitenkin standardi.

Se tarkoittaa sitä, että Oulunkylään Käskynhaltijantien ja Mestarintien kulmaan aletaan rakentaa Avarrus Arkkitehtien suunnittelemaa painovoimaisella ilmanvaihdolla varustettua kerrostaloa massiivitiilestä. Rakentamisen on tarkoitus käynnistyä keväällä 2021.

Talo on osin kuusikerroksinen ja osin kolmikerroksinen. Siihen tulee 29 huoneistoa ja asuinpinta-alaa kaiken kaikkiaan noin 2 000 kerrosneliötä.
Esikuvia löytyy muun muassa Töölöstä, jonne nousi punatiilisiä asuinkerrostaloja 1920- ja 30-luvuilla.

Luonnonmukainen ja terveellinen

Ikonen ja Siponen sanovat haluavansa rakentaa mahdollisimman luonnonmukaisen ja terveellisen talon mahdollisimman kestävistä materiaaleista.
”Painovoimainen ilmanvaihto pitää suunnitella hyvin. Muuten voi käydä niin, että sisälle ei tule tarpeeksi ilmaa tai se tulee vääristä paikoista”, Ikonen sanoo.

Toimisto oli toteuttanut painovoimaisen ilmanvaihdon kahdessa kohteessa aikaisemmin.

Vuonna 2017 Vanhaankaupunkiin valmistui asunto-osakeyhtiö Helsingin Konstaapeli Spaak, jossa on painovoimainen ilmanvaihto. Rivitaloyhtiö rakennettiin massiivipuusta.

Lisäksi Avarrus on toisaalla palauttanut painovoimaisen ilmanvaihdon vanhaan taloon, jossa se oli korvattu koneellisella ilmanvaihdolla.

Arkkitehtien mukaan palautuksia tehdään nykyään jonkin verran, mutta siitä on paljon vähemmän kokemusta, että painovoimainen ilmanvaihto rakennetaan uuteen taloon.

Ennen 1960-luvulla alkanutta elementtirakentamista talojen rakentaminen oli arkkitehtien mukaan varsin yksinkertaista. Käytettiin puuta tai tiiltä. Varmistettiin, että sisälle tuleva kosteus poistuu luonnonmukaisesti ulos yksiaineisten rakenteiden läpi. Sen jälkeen monikerros- ja elementtirakentaminen yleistyivät. Nyt tiedetään, että monet sen aikakauden taloista kärsivät suurista sisäilmaongelmista.

Arkkitehtien mukaan 2000-luvun betonielementtitalot ovat selvästi edeltäjiään parempia. He sanovat kuitenkin, ettei uusienkaan rakenteiden kestävyydestä ole varmaa tietoa.

Koneellinen ilmanvaihto ei ole ongelmaton

Viime vuosina taloihin on tuotu paljon uutta talotekniikkaa parantamaan asumisviihtyvyyttä. Arkkitehdit huomauttavat kuitenkin, että esimerkiksi koneellista ilmanvaihtoa ei pysty yleensä itse säätämään, vaikka se olisikin huoneistokohtaista. Usein koneellinen ilmanvaihto sijaitsee talon katolla ja tulee keskitetysti.

Laitteet aiheuttavat hurinaa eikä ilmanvaihto välttämättä ole tasapainossa.

”Ja kuluttaahan talotekniikka energiaakin”, arkkitehdit huomauttavat.

Miksi vanhoilla menetelmillä ei sitten rakenneta enempää? Arkkitehtien mukaan se johtuu siitä, että rakennusteollisuus pyrkii tehokkuuteen eikä mielellään poikkea totutusta. Lisäksi betoniteollisuuden asema on Suomessa vahva.

Arkkitehdit toivoisivat enemmän vaihtelua siihen, miten rakennushankkeita toteutetaan.

Ikosen ja Siposen mukaan massiivitiilestä rakentaminen saattaa olla kalliimpaa kuin elementtirakentaminen. Rakentamisen tarkempi hinta selviää jatkosuunnittelussa.

”Joka tapauksessa kysymys on ennen kaikkea asenteesta ja uudelleen ajattelusta”, he sanovat.

Siponen huomauttaa, että Töölön vanhat talot ovat kestäneet aikaa hyvin eikä niissä ole samanlaisia sisäilmaongelmia kuin myöhempinä vuosikymmeninä rakennetuissa taloissa.

Arkkitehdit korostavat, että vaikka massiivitiliirakentamisen esikuvat ovat pääasiassa historiassa, he eivät halua ”retroilla”. Tavoitteena on rakentaa talo, joka kestää aikaa niin teknisesti kuin tunnelmaltaankin.

”Meidän ajatuksena on tehdä tästä talo, joka kestää satoja vuosia”, arkkitehdit sanovat.

Lähde: Rakennuslehti


Jaa
Twiittaa
Jaa