Puurakennusala odottaa kevennyksiä paloasetuksiin
Suomen rakentamismääräyskokoelman uudistustyössä puutuotealan suurin odotusarvo kohdistuu puurakennusten palosäädöksiin sekä hirsirakentamista koskeviin energiavaatimuksiin.
”On hyvä muistaa, että vuonna 2011 tehdyn palosäädösuudistuksen jälkeen uudistusvaateita ei juurikaan tullut, vaan arvioitiin että nyt voimassa olevilla säädöksillä pärjätään. Nyt viime vuosina muutoksia vaativat äänet ovat voimistuneet”, sanoo uudistustyötä vetävä ympäristöministeriön (YM) rakennusneuvos Teppo Lehtinen.
YM selvittää voitaisiinko paloturvallisuuden varmistamiseksi käytetyistä suojaverhouksesta joltain osin luopua erityisesti massiivipuurakenteiden tapauksissa.
”Kun puukerrostaloissa vaaditaan sekä automaattinen sammutusjärjestelmä että suojaverhoilu, nyt selvitetään tosissaan, voitaisiinko tästä ”vyö ja henkselit” -periaatteesta luopua. Nythän puukerrostalotyömaalla tapaa enemmän kipsilevyä kuin puuta.”
Lehtisen mukaan VTT on tehnyt osana tarkastelua polttokokeita massiivipuulevyillä.
”Olisihan se hienoa, että voisimme luopua tarpeettomien suojalevyjen ja muovisten höyrysulkujen käytöstä mahdollisimman pitkälle kerrosliimatuissa rakenteissa kerrostalorakentamisessa. Tällöin meillä on rakennuksessa massiivipuurunkoinen ydin, joka eristetään lämmöneristyksellä ja sadetakilla.”
Uudistukset voimaan viimeistään vuoden 2018 alussa
Palomääräysten asetusluonnokset lähtevät lausuntokierrokselle joulukuussa ja tavoitteena on saada uudistukset valmiiksi maaliskuussa, jonka jälkeen tarvitaan teollisuudelle sopeutumis- ja siirtymäaikaa niiden voimaantuloon.
”Kun uudistukset koskevat laajasti suomalaista rakennusteollisuutta, sopeutumisaikaa tarvitaan. Esimerkiksi energiamääräyksissä sopeutumisaikaa on enemmän kuin sellaisissa uudistuksissa, jotka tuovat pelkästään kevennystä nykytilanteeseen. Viimeistään ensi vuoden loppuun mennessä rakentamisen vanhamuotoiset säädökset poistuvat ja vuoden 2018 alusta uudet asetukset tulevat voimaan”, kertoo Lehtinen.
”Kun teemme rakentamista koskevien teknisten vaatimusten kokonaisuudistusta, ensisijainen tavoite on luonnollisesti edelleen rakennusten käyttäjien turvallisuuden ja terveellisyyden takaaminen samalla kun vaatimusten määrä vähenee kaikilla osa-alueilla. Näin yhteen sovitetaan myönteistä kehitystä sekä toimialalle että rakennuksen käyttäjälle”, huomauttaa Lehtinen.
Lähde: Talotekniikka-lehti