Järjestöt nostavat rakentamisen hyviä käytänteitä esiin
Kiinteistö- ja rakennusalan järjestöt parantavat rakentamisen laatua yhdessä jäsentensä kanssa. ATL, RAKLI, RT, SKOL ja RALA ovat aloittaneet hankkeen, jonka tarkoitus on selvittää rakentamisen hyviä käytänteitä ja laittaa niitä jakoon alalla.
Paremman laadun puolesta -hankkeessa on mukana tällä hetkellä 11 pilottikohdetta, ja näiden joukkoon mahtuu vielä työmaita. Pilottikohteissa on käytössä erilaisia laatua ja tuottavuutta parantavia toimintamalleja, ja tarkoitus on levittää tietoa näistä toimintamalleista muillekin suomalaisille työmaille.
”Rakennushankkeen osapuolet testaavat menetelmiä, arvioivat niitä ja vievät kokemuksiaan eteenpäin”, Rakennusteollisuus RT:n Jukka Pekkanen summaa hankkeen tavoitteita.
Suomessa on tutkittu rakentamisen laatua parantavia tekijöitä ja kehitetty erilaisia toimintamalleja. Olennaista on kuitenkin saada nämä toimintamallit myös aidosti osaksi työmaiden arkea.
”Kun pilottityömailta saadaan kokemuksia hyvistä toimintamalleista, tarkoitus on rohkaista muitakin alan toimijoita hyödyntämään samoja malleja”, RALAn Tuula Råman sanoo.
”Pilottikohteista kerätyt kokemukset osoittavat, että monilla työmailla on erinomaisia käytänteitä, joista kannattaisi kertoa muillekin. On ollut positiivista kuulla, että esimerkiksi joidenkin kaupunkien rakennuttajapäälliköt jakavat hyviä kokemuksiaan kaupunkirajojen ylitse. Tälle keskustelulle saisi olla tarjolla enemmänkin tilaisuuksia” , hanketta koordinoivan Mittaviiva Oy:n Satu Sahlstedt sanoo.
Hankintamenettelyistä moitteettomaan vastaanottoon
Hankkeessa mukana olevissa pilottikohteissa keskitytään erityisesti joko kuivaketjun hallintaan, hankintamenettelyjen kehittämiseen tai moitteettoman vastaanottoketjun varmistamiseen.
Hankkeen pilottikohteet on valittu ympäri Suomea. Työmaat etenevät hyvin eri tahdissa, sillä osassa pilottikohteista työmaavaihe on käynnistynyt jo ennen laatuhankkeen aloitusta, ja muutamassa kohteessa tehdään vielä hankesuunnittelua.
Helsingin Keskustakirjasto -hankkeessa näkökulma on kuivaketjun hallintaan liittyvissä kysymyksissä. Vuonna 2018 valmistuvassa rakennuksessa tulee olemaan uudenlaisia toteutusratkaisuja ja eri materiaalien liittymiä, ja sen vuoksi rakennusfysikaaliseen toimintaan, puun laadunvalvontaan ja kuivaketjuun liittyviä haasteita on tutkittu normaalia perusteellisemmin.
Rakennusvalvonta on edellyttänyt kuivaketjun hallinnan osalta tilaajan kosteudenhallintakoordinaattorin ja urakoitsijoiden kosteusvastaavan nimittämistä ja selkeitä toimintamallikuvauksia.
”Suunnitelmat eivät saa jäädä paperille, vaan niistä on tehtävä totta käytännössä”, laatu- ja kehityspäällikkö Elina Mäkelä Ramboll Finland Oy:stä toteaa. Tästä huolehditaan muun muassa projektin aikaisissa työpajoissa.
”Työpajat kokoavat projektin eri osapuolia yhteen, ja ne perustuvat tiedon jakamiseen ja yhteiseen keskusteluun”, Mäkelä selvittää.
Luhtitaloja ja historiallisia kohteita
Sivakka-yhtymä Oy rakennuttaa Oulussa rivi- ja luhtitaloja, joiden on määrä valmistua talven 2017 aikana. Tässä projektissa testataan Kuivaketju10:n ohjekortteja kaikissa rakentamisen vaiheissa aina vastaanottoon saakka.
”Ruutia ei ole nyt keksitty uudestaan vaan suunnittelun ja toteutuksen kannalta riskialttiisiin kohtiin kiinnitetään erityishuomio”, rakennuttajapäällikkö Kari Puotiniemi kertoo.
”Toimintamallin tarkoitus on saada hankkeessa mukana olevat ihmiset sitoutumaan asiaan hankintaketjusta työmaatimpuriin asti.”
Turussa taas peruskorjataan Senaatin vuonna 1815 valmistunutta Akatemiataloa. Tässä kohteessa hyödynnetään kolmen kuukauden koekäyttöaikaa, jotta kiinteistön käynnistysvaikeudet voidaan hoitaa ennen kuin käyttäjät ottavat rakennuksen haltuunsa. Päätös koekäyttöajasta asetettiin jo hankevaiheessa.
Hankkeeseen ja sen pilottikohteisiin voi tutustua hankkeen internetsivuilla www.paremmanlaadunpuolesta.fi.
Lähde: Talotekniikka-lehti