Rakentamisluvan hakeminen

Ota huomioon!

Vuonna 2024 rakentamista ohjaa edelleen Maankäyttö- ja Rakennuslaki, eli luparajat ja lupien haku (myös vuoden 2024 aikana jätetyt hakemukset) tehdään sen mukaisesti.

Tulevan Rakentamislain vaatimukset ja vastuut tulevat voimaan 1.1.2025, sekä sen jälkeen jätettyihin lupahakemuksiin.

Kiinteistön mahdollisuudet

Kaikessa rakentamisessa lähtökohtana on kaava, joka ratkaisee mitä ja minkä verran saa rakentaa sekä mihin rakennuksen saa sijoittaa. Mikäli kaavaa ei ole, ollaan pääsääntöisesti haja-asutusalueella, jonka rakentamisen lajia ja määrää sekä sijoittamista säätelee kuntakohtainen rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksessä on usein myös kaava-alueen rakentamiseen kohdistuvia määräyksiä, esimerkiksi rakentamisen määrästä ja sijoittamisesta.

Rakentamisen luvitus

Vuoden 2025 alusta voimaan tuleva Rakentamislaki vähentää rakentamisen lupatyyppien määrän yhteen, eli Rakentamislupaan. Rakentamislupa tulee hakea Rakentamislain 42 §:ssä määrätyssä kahdeksalle eri toimenpiteelle:

1.asuinrakennus,

2. kooltaan vähintään 30 neliömetriä tai 120 kuutiometriä oleva rakennus,

3. kooltaan vähintään 50 neliömetriä oleva katos

4. yleisörakennelma, jota voi käyttää yhtä aikaa vähintään viisi luonnollista henkilöä,

5. vähintään 30 metriä korkea masto tai piippu,

6. vähintään 2 neliömetrin suuruinen valaistu mainoslaite,

7. energiakaivo,

8. erityistä toimintaa varten rakennettava alue, josta aiheutuu vaikutuksia sitä ympäröivien alueiden käytölle.

Erittäin vahva suositus on ottaa rakennushankkeeseen mukaan aina ammattitaitoinen suunnittelija, joiden yhteystietoja löydät tästä oppaasta – rakennat sitten Rakentamislupaa edellyttävää hanketta tai luparajaa alittavaa.

Kun luparaja alittuu (esimerkiksi alle 30 neliömetriä tai 120 kuutiometriä oleva rakennus tai alle 50 neliämetriä oleva katos tai esimerkiksi maahan kaivettava tai veteen asennettava maaenergia järjestelmä) tulee myös silloin rakennuskohteen olla kaavan ja rakennusjärjestyksen määräysten sekä Suomen rakentamismääräyskokoelman mukaisesti toteutettu. Tästä vastaa kiinteistön haltija.

Asuinrakennuksella ei Rakentamislaissa tarkoiteta ainoastaan yhden tai useamman asunnon taloa (esimerkiksi omakotitalo), vaan myös hyvin varusteltuja vapaa-ajanasuntoja ja talousrakennuksia (sauna, vierasmaja, aitta, tms.).

Rakentamislaki tuo varmasti myös tapauksia, joissa rakennuskohteelle tulee hakea poikkeamislupa mutta Rakentamislupaa ei tarvita. Tällaisia voivat olla luparajan alittavat rakentamiskohteet, jotka eivät ole esimerkiksi kaava- tai rakennusjärjetyksen määräysten mukaisesti toteutettavissa (rakennusoikeuden ylitys, rakennuskohteen sijoitus, kaavan vastainen käyttötarkoitus, tms.). Poikkeamislupien vaatimuksiin tulee myös 2025 muutos, joka helpottaa erityisesti asemakaava-alueella (kunnat/ kaupungit) käyttötarkoituksen muutoksia.

Rakennuksen korjaus- ja muutostöihin tulee rakentamisen lupa hakea kun rakennusta laajennetaan (myös ullakoiden käyttötarkoituksen muutos) tai korjaus- ja muutostyö on rakennuksen rakentamiseen verrattavissa, muiden korjaus- ja muutostöiden osalta luvituksen tarpeesta kannattaa olla jo suunnittelun alkuvaiheessa yhteydessä rakennusvalvontaan.

Rakentamisluvan yhteydessä on kunnan mahdollista myöntää vähäinen poikkeama, kun kyseessä on ”normaalia” poikkeamista vähäisempi seikka. Kun kyseessä on rakennuskohde joka ei vaadi Rakentamislupaa, mutta sen toteuttaminen poikkeaa kaavan tai rakennusjärjestyksen määräyksistä sovelletaan Rakentamislain poikkeamisen säännöstä (poikkeamisluvan tarve tullee selvittää kunnasta ennen rakentamista).

Muut luvitettavat

Purkamisen luvittaminen pysyy nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain kaltaisena, ellei lupaa tarvita tulee rakennuksen tai sen osan purkamisesta ilmoittaa rakennusvalvontaan vähintään 30 päivää ennen purkamistyöhön ryhtymistä. Purkumateriaaleiden kierrätystä edellytetään.

Maisematyöluvan luvitus ja edellytykset säilyvät pääosin ennallaan, eli asema- ja ranta-asemakaava-alueella metsien käsittelyn luvitustarve tulee selvittää ennen toimenpiteitä. Myös maisemaa muuttavat toimenpiteet säilyvät maisematyölupien vaikutuspiirissä, joiden tarve on selvitettävä kunnasta ennen maisemaa muuttavaan toimenpiteeseen ryhtymistä. Rakentamista valmistelevien toimenpiteiden luvitus yhtenäistyy niin, että kaava-alueella kaavan mukaisen rakentamisen valmistelulle (esim. puiden kaato, kaivaminen, louhiminen) ei haeta lupaa vaan siitä tulee ennalta ilmoittaa rakennusvalvontaan.

Rakentamisen luvan hakeminen

Rakentamislupaa tulee hakea sähköisesti koneluettavalla tietomallilla (esim. BIM tietomallit täyttävät vaatimukset), jonka voi korvata PDF tiedostolla ja taulukkotiedostolla joka sisältää rakennuksen lisätiedot koneluettavassa muodossa. Tietomallin lisäksi hakemukselle toimitetaan liitteinä myös pääpiirustukset (pohja-, leikkaus- ja julkisivupiirustukset) sekä rakentamishankkeen vaativuuden mukaiset selvitykset (energia-, ilmasto-, rakennuspaikka-, kuntoselvitys, yms.).

Naapuruston ja muiden tahojen kuulemisen sääntely täsmentyy ja rakentamislaki korostaa kunnan vastuuta, mutta edelleen luvan hakija voi suorittaa kuulemiset. Kunta voi nykyiseen tapaan veloittaa kunnan hoitamasta kuulemisesta. Lupakäsittelyyn sen laajuuden mukaan voidaan voidaan tarvita myös lausuntoja (pelastus-, ympäristönsuojelu- tai museoviranomainen tms.), jotka rakennusvalvonta pyytää osana lupaharkintaa.

Rakennuslupahakemuksella tulee rakentamishankkeeseen ryhtyvän ilmoittaa kirjallisesti kenet hän on valinnut pääsuunnittelijaksi ja rakennussuunnittelijaksi. Henkilöillä tulee olla rakennushankkeen kelpoisuusluokan vaatima pätevyys.

Erityissuunnitelmien (esim. rakenne- sekä ilmanvaihto- ja kiinteistön vesi- ja viemärilaitesuunnitelmat) toimittamista hakemusvaiheessa suositellaan, jolloin vältytään niiden rakennukseen tuomien mahdollisten muutosten muutoslupien käsittelyltä.

Lupapäätöksen jälkeen

Lupapäätöksen saatua tulee tarkastaa lupamääräykset, jotka voivat koskea rakennuksen paikan merkintää, aloituskokousta, laadunvarmistusselvitystä, viranomaiskatselmuksia, viranomaistarkastuksia tai ulkopuolista tarkastusta. Mikäli näistä on kysyttävää, kannattaa olla heti yhteydessä rakennusvalvontaan ja selkeyttää mistä asiassa on kyse. Rakentamislupaan on voitu yhdistää myös muusta lainsäädännöstä johtuvia rakennustyön haittoja vähentäviä määräyksiä.

Rakennusvalvonnan tulee siirtää hakemuksen tiedot valtakunnalliseen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään (RYTJ), jota käyttää myös muut viranomaiset. Rakentamisen aikana rakennusvalvonta täydentää hankkeen tietoja (mm. katselmukset) RYTJ:iin ja lopuksi rakennusvalvontaan ja edelleen RYTJ:iin tulee toimittaa päivitetty toteutusmalli ja rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje.

Rakentamislupa on voimassa viisi vuotta ja tulee aloittaa kolmen vuoden kuluessa luvan saamisesta, aloittamiseen voi saada enintään kaksi vuotta lisäaikaa ja valmistumiseen enintään kolme vuotta kerrallaan. Rakentamislakiin sisältyy viranomaiselle säädetty toimimisvelvoite, ellei rakennushankkeeseen ryhtyvä ole saanut rakennushanketta valmiiksi.

Asiantuntijoiden kelpoisuudet

Suunnittelijoille ja työnjohtajille Rakentamislaissa viisi eri kelpoisuusluokkaa (vähäinen, tavanomainen, vaativa, erittäin vaativa ja poikkeuksellisen vaativa) ja heidän tulee olla luonnollisia henkilöitä. Vähäisen kelpoisuusluokan pätevyys esitetään tutkintotodistuspohjaisesti kuten maankäyttö- ja rakennuslain aikaan, muissa luokissa tulee olla liitteenä erillinen pätevyystodistus jonka Ympäristöministeriön valtuuttama toimija myöntää. Rakennushankkeen vaativuusluokka määritetään viimeistään siinä vaiheessa, kun lupahakemus jätetään, ellei asiaa ole käsitelty viranomaisten ennakko-ohjeistuksen yhteydessä.

Pasi Hinkkuri
Rakennusinsinööri – RIA / HHJ

Vinkkejä & lähteitä:

www.kuntaliitto.fi/blogi/2023/rakentamislaki-tulee-vuonna-2025-mika-kaikki-muuttuu

www.kuntaliitto.fi/julkaisut/rakentamislaki-ja-rakennusvalvonta