[recent_posts num=”1″ meta=”true” thumb=”false” thumb_size=”small-post-thumbnail” category=”juuri-nyt” excerpt_count=”0″]

Vanhan talon uusi elämä

Hiljainen kyläraitti, punamullattu hirsiseinä, narahteleva lankku jalan alla ja pönttöuunissa rätisevä tuli houkuttelevat yhä useampaa talon ostajaa. Vanhojen talojen tenho on herättänyt voimakkaan kiinnostuksen tutkia vanhoja rakennustapoja. Nyt puhutaan perinnerakentamisesta ja pinkopahveista. Mutta mitä on perinnerakentaminen?

Yksinkertaistettuna, kun vanhaa taloa korjataan samoilla materiaaleilla, käytetään vanhoja rakennusmenetelmiä ja säilytetään talo alkuperäisen suunnitelman mukaisena voidaan puhua perinnerakentamisesta sanoo Heidi Laakso-Kuivalainen, perinnerakentamisen asiantuntija Suunnittelutoimisto Kruunusta. Heidi kokee sydämenasiakseen edistää ymmärrystä vanhojen talojen elämästä ja niiden kunnostamisesta. – Kysymys ei ole mistään kulttuurihifistelystä tai rakettitieteestä, vaan yksinkertaisesti talon toimintakyvyn säilyttämisestä pitkälle tulevaisuuteen oikeilla valinnoilla, jotka monesti säästävät rahapussia ja aikaa. Vanhasta talosta ei ole järkevää tehdä uutta taloa karsimalla kaikki vanha toimimattomana, vaan nimenomaan paikata jo olemassa olevaa samoin materiaalein. Näin saadaan visuaalisesti kaunis, optimaalisesti toimiva terve talo.

 

Ylikorjaamisella voidaan helposti pilata talo. Heidi ei välttämättä vaihtaisi seinän välistä puruja hintavaan puhallusvillaan, vaan täyttäisi ne uudella purulla. Heidi suosittelee kaikessa rauhassa harkitsemaan kosteiden tilojen tuontia rakennuksen kehikon sisälle, jos ei niitä ole siellä alunperinkään ollut.


-Uuden elementin tuominen vaikuttaa niin moneen. Pitää ottaa huomioon ilmanvaihto ja kosteussulut ja yhtäkkiä ollaankin tilanteessa, että huonejärjestystä täytyy muuttaa. Asunto on pahimmillaan täynnä lastulevystä tehtyjä kopperoita ja sitten ihmetellään, miksi jossakin vetää ja toisaalla tuntuu ilma loppuvan kokonaan. Näin koko paletti on mennyt uusiksi, Heidi miettii. Hänellä onkin paljon työsarkaa remontoitujen talojen palauttamisessa alkuperäiseen muotoon. Huonejärjestyksellä, huonetilojen luonnollisilla lämpötilaeroilla ja esimerkiksi kylmäkaapeilla on vanhan talon toimintakyvylle iso merkitys.

 

Vanhan talon korjaaminen ei Heidin mielestä vaadi rakennusinsinöörin koulutusta, vaan paljon pystyy tekemään ihan itse ja pienin korjauksin riippuen talon kunnosta. Heidi suosittaakin asiantuntijan apua juuri talon ostovaiheessa, jolloin perinnerakentamisen ammattilainen osaa nähdä millaisesta projektista on kysymys. Vanha talo vaatii salapoliisityötä ja aikaa tutkia talon rakenteita ja alkuperäistä käyttötarkoitusta. Haasteellisinta oikeastaan on nyky-asukkaan vaatimusten sovittaminen vanhan talon elämään. Toisaalta vanhoja taloja kohtaan kasvavan kiinnostuksen taustalla Heidi näkee kokonaisvaltaisen arvomuutoksen. Asuminen nähdään elämäntapana, jossa luonto, terveys, itse tekeminen ja juurtuminen paikkaan ovat vastareaktioita nopealle tehokkuudelle.

 

Katri Järvenpää